sunnuntai 16. marraskuuta 2014

Kohtuus kaikessa, mutta miten??

Ennen söin hirveesti karkkia. Joka päivä, en nyt osaa sanoa kuinka paljon, mutta kumminkin. Kun on montaa eri karkkilajia, sitä tulee syötyä enemmän, koska kun kyllästyy yhteen, voi ottaa toista. Myös keksit oli hyviä, ja jälkiruoat. Mutta mulla eniten meni karkkia. Oon aika "kaikkiruokanen" karkin suhteen, enkä himoitse erityisesti jotain yhtä makua. Kuhan yleisesti vaan sitä sokeria tai no en siitä tiedä mutta ainakin sitä karkin makua. Ja sitä että suu käy koko ajan.


Kunnes 12.10. lopetin sokerin syömisen. Siis tällä tarkoitan karkkia, kaakaota, jälkiruokia, leivoksia ja muuta makeeta. En yritä nyt väittää että esim. jugurtissa, mehussa tai lähes kaikessa ei olisi sokeria, mutta tarkoitan tollasta "mättöä". Sellasta että jos mun on ennen tehnyt mieli makeeta, niin mitä menisin syömään. En ole makeanhimoon koskaan esim. jugurttia syönyt, joten en sitä laskenut tähän. Mulla oli tuolloin se oksennustauti ja sen jälkeen ei tehnyt yhtään mieli mitään makeeta, joten oli tosi helppo jättää karkin syöminen.

Kolme viikkoa meni tosi helposti. Ei edes tehnyt mieli karkkia. Jos joskus asiakkaalta on jäänyt jotain jälkiruokaa, niin ennen olen saattanut sitä maistaa. Nyt oli helppo kieltäytyä myös siitä. Pieninkin karkki tai jälkkäripala niin kieltäydyin. Eikä ollut vaikeaa.


Sitten 7.11 olimme synttäri-illallisella ja syötiin jälkiruoka puoliksi. Ei tehnyt sen enempää mieli, mutta kun halusi maistaa, herkutella, hemmotella. Seuraavana päivänä teki ihan sairaasti mieli makeeta! Siis IHAN hirveesti! Mutta silloin en syönyt. 13.11 söin yhden skonssin. 14.11 söin suklaafondantin ja jäätelöä ja seuraavana päivänä kärsin hirveästä päänsärystä (liittyykö tähän, en tiedä). 15.11 söin jäätelöä ja marjoja. Lisääkin olisi tehnyt mieli, mutta onneksi sain muuta puuhaa ja herkkuhimo unohtui.

Tona kolmena viikkona kun en syönyt yhtään mitään makeeta, painoni ei tippunut enkä ollut yhtään sen pirteämpi tai väsyneempi kuin ennen. Yksi ero josta en ole kyllä ihan varma on toi päänsärky. En nyt muista että olisi tona kolmena viikkona päähän sattunut, mutta se on aika helposti unohdettavissa. Mutta 15.11 kun olin syönyt makeeta, sattui kyllä niin päähän että sen muistaa. Mutta edelleenkin en ole varma johtuuko se makean syömisestä vai jostain muusta. Lisäksi turvotus loppui ja nyt on alkanut taas kun parina päivänä oon syönyt makeaa.


Puhuttiin yhtenä päivänä työkaverin kanssa sokerista. Sanoin vitsillä että hän on koukussa sokeriin. "Enkä ole! Huomaan vaan että jos en ole saanut sokeriani, paikat alkaa tärisemään ja tulee päänsärky. Mutta en mä koukussa oo, noi menee sit ohi kun oon taas saanut sokeria". Jos tossa vuorosanassa vaihtaisi sokerin sanaan "huume", niin kyse olis ehdottomasti riippuvuudesta. Naureskelin vaan =D

Nyt tullaan mun ongelmaan. Sokerin liikasyönnissä on paljon haittoja tietenkin keholle. Mutta musta tuntuu että mä oon vähän niinkun joko tai. Kaikki tai ei mitään. Joko syön paljon tai en lainkaan. En tiedä osaanko hillitä sitä makeansyömistä niin että en söisi liikaa. On kumminkin paljon sellasia asioita mitä ei voi korvata "sokerittomalla" vaihtoehdolla, niinkuin joulupiparit tai vaikka oma hääkakku. Mutta niinkuin huomasin ton päivän jälkeen kun olin syönyt puolikkaan jälkiruuan, niin seuraavana päivänä karkinhimo oli ihan hirveä! Miten saan tähän sellaisen kultaisen keskitien, terveellisen ajatustavan? Jos annan itseni syödä vähän, niin miten pidän sen vähäisenä? Jos taas en anna ollenkaan, niin pelkään että joskus "sorrun" jonka jälkeen tulee hirveä omatunnonpistos ja syyllisyys.

Vaiko ei?
Mun ruokavaliossa ton kolmen makeattoman viikon aikana on varmasti ollut silti tarpeeksi sokeria just mehujen, hedelmien ja muiden ansiosta. Ja jos sanotaan että tekee mieli jotain asiaa jos siitä on kehossa puute. Niin miksi silti tekee mieli makeeta, jos sitä saa jo ihan tarpeeksi? Tai no ehkä kyse onkin vaan siitä karkin ja muiden mausta, ja siitä napostelusta.

Nyt mua on ruvennut muutenkin kiinnostamaan ihan hirveesti terveelliset elämäntavat ja ruokavalio. Täällä Englannissa se ei ole mitenkään mahdollista, mutta Suomessa aion kyllä petrata ja ottaa asioista selvää.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi! =)