maanantai 23. kesäkuuta 2014

Matfen

Hohhoijaa.. Yritä tässä nyt kirjotella blogia kun netti toimii just sillon kun sitä huvittaa =/ Menee kyllä hermot koko hommaan, ja kun en nää mitään syytä minkä takia se toimii välillä täydellisesti ja välillä ei ollenkaan! 

Käytiin ekalla viikolla kävelyllä tässä pikku kylässä missä asustellaan, ja tänään käytiin taas kun oli niin nätti päivä.


Tässä on meijän asunnon ovi ja toi ikkuna tossa vasemmalla on meijän ikkuna =)
Tie meidän asuntolalle..
Naapurin ovi (:
Ihanan värinen <3
Ei käytössä mut ihana et tää on säästetty!
Banaanipuu =D
Matfenin kirkko
Tossa kirkkokuvassa on muuten ihan täysin pilvetön taivas, ja se on muuten harvinainen näky täällä. Tosi usein on pilvistä, ja tänäänkin vaikka aurinko paistoi niin oli tosi paljon pilviä. Täällä ei silti mun mielestä ainakaan vielä ole satanut sen enempää kuin mitä Suomessa, mutta ehkä syksyllä sitten enemmän.

Aika viileä ilma täällä silti on. Vaikka on lämmin, niin ei siltikään oikeen oo lämmin =D Jossain ohjeessa olikin, että mihin suuntaan Englantia onkaan menossa, niin sateenvarjo ja villasukat tulee aina tarpeeseen =D Meidän huoneessa on kanssa kylmyys ongelma, eikä olla vielä saatu ketään korjaamaan meijän patteria.

Tää on kyllä tosi pieni kylä, mutta täällä ollaan selvästi totuttu ulkomaalaisiin työntekijöihin Matfen Hall:in takia. Vaikka puhutaan suomea, niin ketään ei ainakaan kovin selvästi ihmettele sitä eikä ole tullut kysymään että ketä ollaan (toisaalta se on aika selvää kun kävellään työmatkat työvaatteet jo päällä =D)

On tää kyllä kauheen iso muutos. Luin just mun päiväkirjaa viime vuodelta ja tän vuoden alusta, ja nyt kun miettiin kuinka paljon elämä on muuttunut niin ei sitä oikein osaa käsittää. Toisaalta pelottaa että osaako tästä ottaa kaiken irti. Mutta tää työ ja kaikkeen tottuminen vie kyllä paljon voimia (Tero teki eilen 13h töitä 23 asti illalla ja tänään mentiin 8 töihin =O), ehkä annan meille nyt aikaa ensin totuttelemiseen. Tää on silti niin erilainen reissu kun jos oltaisiin vaan lomalla. Työ vie paljon aikaa ja voimavaroja, ja se tekee tästä arjesta niin erilaisen. Sillon kun olin viime keväänä Unkarissa työharjoittelussa, se oli ihan eri juttu koska mulla on aina ollut ihan eri asenne jos oon työharjoittelussa tai ihan oikeassa palkkatyössä. Yritetään molemmat antaa hyvä kuva itsestämme ja suomalaisista yleensä, tehdä työmme hyvin ja mukisematta.

Oon paljon miettinyt omaa tulevaisuuttani. Tai enimmäkseen työntekoa. En ole koskaan sitoutunut mihinkään työhön näin pitkäksi ajaksi. Olen ollut kesätöissä maksimissaan kaksi kuukautta putkeen. Tietty amikseen ja lukioon sitoutuminen on ollut jopa neljäksi vuodeksi, mutta sekin aika on ollut tiedossa. Mitäs sitten kun tulee aika jolloin mun pitää sitoutua johonkin työhön ajaksi X? Mulla ei oo mitään työtä tai ammattia mitä voisin ajatella tekeväni koko loppuelämäni ja mihin voisin sitoutua (no hääsuunnittelija vois olla, tyhmät suomalaiset kun ei sellaisia osata käyttää =D). Mulla on elämässä niin paljon haaveita ja unelmia, enkä uskalla jäädä aloilleni ettei ne unohtuisi. Se on aina lohduttava tieto ollut opiskeluaikana ja nyt täällä, kun tietää koska se loppuu =D Se auttaa niinä huonoina päivinä. Mutta entäs sitten kun tulee aika kun työn loppumisajankohta ei olekaan tiedossa ja työsopimuksessa lukee vakituinen?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi! =)